Älä turhaan käytä Jumalasi nimeä
Kun ensimmäinen käsky opastaa sydäntä ja opettaa uskomaan, tämä toinen suuntaa meidät ulospäin ja saattaa suumme ja kielemme puhumaan oikein Jumalasta.
Ymmärrät siis nyt, mitä Jumalan nimen väärinkäyttäminen merkitsee, nimittäin - kerrataksemme asian lyhyesti - että lasketellaan silkkaa valhetta ja väitetään Jumalan nimessä jotain, mikä ei pidä paikkaansa, tai sitten käytetään hänen nimeään kiroiluun, vannomiseen ja noitumiseen. Sanalla sanoen pahuuden harjoittamiseen kukin halunsa mukaan. Tämän ohella sinun on tunnettava myös Jumalan nimen oikea käyttö. Sillä lausuessaan sanat "älä turhaan käytä Jumalan nimeä" Jumala antaa ymmärtää, että hänen nimeään tulee kyllä käyttää. Se on nimittäin ilmoitettu ja annettu meille juuri siksi, että se olisi käytössä ja hyödyksi. Koska tässä on kielletty käyttämästä pyhää nimeä valheisiin tai paheisiin, siitä seuraa itsestään, että sitä on päinvastoin käsketty käyttää totuuteen ja kaikkeen hyvään. Näin tapahtuu esimerkiksi kun vannotaan oikein, jo se on välttämätöntä ja sitä vaaditaan, samoin kun opetetaan oikein, huudetaan tätä nimeä avuksi hädässä, ylistetään ja kiitetään sitä hyvää koettaessa jne. Tämä kaikki on lyhyesti lausuttu psalmissa 50, missä käsketään: "Avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä pelastan sinut ja sinä tulet ylistämään minua." Sillä juuri tätä merkitsee, että Jumalan nimeä käytetään totuuteen ja kaikkeen hyvään. Niin tulee myös hänen nimensä pyhitetyksi kuten Isä meidän -rukouksessa pyydetään.
Toisaalta lapsia on kehotettava ja kannustettava kunnioittamaan Jumalan nimeä ja pitämään sitä lakkaamatta huulillaan kaikessa, mikä heitä kohtaa ja heidän osakseen tulee. Oikeaa Jumalan nimen kunnioittamista on se, että kaikkea lohdutusta odotetaan häneltä ja sen vuoksi anotaan häneltä apua, toisin sanoen, että ensiksi sydän kunnioittaa Jumalaa uskollaan, kuten aikaisemmin on sanottu, ja sitten suu tunnustuksellaan.
Siihen eivät kuulu pelkästään sanat, vaan myös elämäntavat. Tiedettäköön, että sellainen miellyttää suuresti Jumalaa ja että hän haluaa sen ylenpalttisesti palkita, samoin kuin hän kauheasti rankaisee nimensä väärinkäytön.
Lutherin selityksen lyhensi Petri
